Viimeistelykeiju on todella kiireinen veitikka ja käy aivan
liian harvoin kylässä. Mulla on keijun hommaa helpottamassa loistavia
apuvälineitä: plokkeja, pingotusalustoja, -rautoja, T-neuloja, nuppineuloja,
rättiä ja silitysrautaa.
Hätähousulle sopivin pikaviimeistely on työn pingottaminen
ja höyryttäminen märän rätin läpi. Näin viimeistelty työ ”palautuu” kuitenkin
paljon nopeammin kuin hieman enemmän vaivaa vaativa kastelu. Kastellessa en
kuitenkaan pese työtä, vaan upotan pesuvatiin ja annan veden hetken imeytyä
kuituihin kunnolla, puristan ylimääräiset vedet pois ensin ihan käsin ja sitten
vielä rullaan työn pyyhkeen sisään ja yleensä ”hypin” pyyhkeen päällä kylppärin
lattialla, jotta viimeisetkin ylimääräiset vedet imeytyvät pyyhkeeseen. Märän
työn pingotan pyyhkeellä peitetylle alustalle ja annan kuivua rauhassa
vähintään vuorokauden, useimmiten parikin vuorokautta.
Pikkutöille, sukille ja lapasille mulla on olemassa ihan
omat plokit Succaplokilta. Tallessa on kuitenkin edelleen myös omatekoiset
lapasten pingottimet ennen ”plokkiaikaa”, pahvista leikatut ja muovipussilla
päällystetyt:
Plokkien käyttö on helppoa ja nopeaa: plokki työn sisään,
märkä rätti päällä ja näytetään nopeasti silitysrautaa tai kastellaan työ ja
tungetaan plokki märän työn sisään ja annetaan kummankin version kuivua
rauhassa ennen kuin poistetaan plokki työn sisältä. Mulla pienet työt jää
yleensä silityslaudan päälle odottelemaan kuivumista… siinä harvemmin ovat
tiellä, mutta oikeastaan ihan mikä vaan tasainen alusta käy.
Suuremmille töille pingotusalustan virkaa toimittaa parit
ilmoitustaulut, jotka isi on mulle hamstrannut jostain. Kolmea eri kokoista
taulua yhdistelemällä saa tarvittaessa hieman suuremmankin alustan, johon T-neuloilla
ja nuppineuloilla onnistuu isonkin työn pingotus. Ja ihan ehdottomia
apuvälineitä, joita ilman en enää tulisi toimeen, ovat pingotusraudat
Villavyyhdistä. Erittäin käteviä varsinkin kun pitää pingottaa kokonaisia
paitoja/mekkoja/takkeja, jotka on neulottu saumattomina:
Viimeistely tuntuu olevan aikaa vievää puuhaa, mutta
yllättävän nopeasti työn saa kuitenkin loppujen lopuksi tehtyä. Se on se
aloittaminen, joka on vaikeinta :) Ja ero on huikea viimeistelemättömän ja
viimeistellyn neuleen välillä: neulepinnan saa tasoitettua ja käsialan pienet
epätasaisuudet häipyvät. Varsinkin jos on joutunut purkamaan työtä ja neulonut
uusiksi ”kiharaa” lankaa, niin viimeistelyllä saa korjattua ”rosoisen” jäljen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti