Tuomiona sammakoituminen…?!

Taskutakki ei nyt ole edennyt olleskaan ilman pahemmanlaatuisia vastoinkäymisiä. Onneksi on olemassa Ravelry ja avuliaita kanssaneulojia.

Ensimmäiset ongelmat tuli vastaan ohjeen tulkinnassa, kun kirjaan oli eksynyt kirjoitusvirheitä. Seuraava ongelma olikin sitten pieni istuvuusongelma:

Vaikka mulla onkin keskiarvoa leveämmät olkapäät, niin nekään eivät oikein riittäneet täyttämään leveää yläosaa. Muita ongelmia oli juurikin tuo aivan liian leveä takakpl ja eteen, kainaloon kertyvä kurttukasa sekä vyötärölle ulottuvat kädentiet. Huoh, tuli eka purkutuomio: purin jotain 20 krs:ta ja olkapäiden osuus näytti jo paremmalta. MUTTA muu istuvuus taas oli mitä oli:

Etuliehukkeet loppuu jo vyötäisille, mutta takakpl roikkuu peffan alapuolella ja muodostaa törkeän pussin!

Sulattelen nyt hetken vastoinkäymisiä… lopullinen tuomio taitaa kuitenkin olla purkaminen :( Lanka on sen verta ihanaa että tarvii arvoisensa neuleen. – Tähän väliin oli hyvä aloittaa uusi työ! Omasta päästä, koska valmiit ohjeet ei näköjään vaan ole se mun juttu…

Kulahtanut

Peruspinkki neuletakki on valmistumisensa jälkeen ollut todella kovassa käytössä, ja se näkyy: pinta on ihan nukkainen (välissä toki siistittykin nukanpoistajalla) ja varsinkin helma ja etureuna ovat ihan venahtaneet! Eikä johdu esim. siitä että olisin täytellyt taskuja painavilla aarteilla, ihan on ollut vaan kätevät räkäpapereiden väliaikaiseen säilöntään.

Uutena peruspinkki siis näytti tältä:

Ja kulahtanut versio on näin surkea näky:

Helma viistää jo melkein polvissa! Rinnan alla oleva eka nappi on valahtanut melkein vyötärölle asti! :D

Hiukan olen pettynyt tuohon lankaan, Dropsin Parisiin… Toinen työ samaisesta langasta kun on myös kulahtanut :(

Heti peruspinkin valmistumisen jälkeen lähti puikoille samalla mallilla ja toisella langalla uusi työ, joka on tosin edelleen alkutekijöissä… se tarvis varmaan kaivaa taas esiin ja jatkaa projektia…