Kertakaikkisen mahtava neulevuosi!

Vaikka muun elämän kohdalla kuluneen vuoden olisi voinut pikakelata eteenpäin tai vaikka hypätä kokonaan yli, niin neulevuotena tää on ollut yksi parhaista!

Olen opetellut mulle uusia tekniikoita, kuten parsimisen, intarsian, uusia luomis- ja päättelytekniikoita... ja varmaan muutakin, mitä ei just nyt tuu mieleen...

Sain sotkettua neuleet myös sisusteluun! :D

Uskaltauduin Knit’n’Tag tapahtumaan kertomaan neulebloggailusta ja -suunnittelusta vieraiden ihmisten eteen! Hui! Onneksi joukossa ei lopulta tainnut olla montaa täysin vierasta ihmistä :)

Vuoden mittaan olen tietysti aina mahdollisuuksien mukaan osallistunut muihinkin neuletapahtumiin, miitteihin, KIPpailuun, messuille ja jo perinteeksi syntyneelle neuleristeilylle – ja pakko kehua, että Turun neulojat on mitä mahtavinta seuraa!

Sain vihdoin aikaiseksi oman kaupan Ravelryyn!

Ja nyt viimeisimpänä, eikä todellakaan vähäisimpänä: multa löytyy ohje Ullan 2014 kalenterista, jolla juhlistetaan 10-vuotista taivalta!

Ei siis yhtään hassumpi neulevuosi. Ja ensi vuodeksi onkin jo suunnitteilla suuruudenhulluja tavoitteita teemalla 14 in 2014!

Joulu meni jo...

… ja tänään vihdoin oli valot sen verta kohdillaan, että nyt löytyy hieman parempaa kuvaa mun uudesta neuletakista:

Lankana siis Hopeasäikeen sukkaa värissä virran viemää, puikkoina 2 ja 2,5 mm. Tikuttelin ylhäältä alas yhtenä pötkönä ilman saumoja.

Pitsikuvio on syntynyt osittain kokeilemalla… muistan bonganneeni jostain tuon tyylisen ja ihan mallitilkkuillen sain aikaiseksi jotain samantapaista, kivannäköistä ja suht helppoa:

Olen erityisen tyytyväinen nappeihin. Kuten jo aiemmin uhkasin, niin marssin muuten valmiin neuletakin kanssa nappikauppaan ja siellä mallailin useampaa kivan näköistä, kunnes käteen osuivat nämä:

Homma on edennyt jo ohjeeseen asti ja työn alla on jo testineule suuremmasta koosta:

Kooolmeee yöätää

... eiku hetkinen, se oli jo eilen. Otetaampas uusiksi:

Kaaksii yöätää talvipäivänseisaukseeen on!

Joulusta viis kunhan päivät taas pitenee! Ei tule kuvaamisesta mitään tässä pimeydessä! Todisteena iltapäivällä suunnilleen kahden ja kolmen väliltä kuvattu uusi neuletakki:

Ei suostunut kamera ikuistamaan yhtikäs mitään ilman salamaa. Parempia kuvauspäiviä odotellessa, tuo saa toistaiseksi kelvata. Mutta tarkempaa raportointia varten tarviin ehdottomasti paremmat kuvat eli palaan asiaan.

Waiting for the days to be longer and brighter again, so I can take better pictures of my new cardigan. More about it when I have good pictures.

Pitsitakki

Tampereen messuilta lähti matkaan Hopeasäikeen sukkalankaa värissä virran viemää paidallisen verran. Se piti tietysti saada mahdollisimman nopeasti puikoille. Lanka on niin ihanaa neulottavaa, ettei edes haittaa useat purkutuomiot :)

Lähtökohtainen idea oli neuloa takki, jossa rintakehä, selkä sekä hihat olisivat pitsiä ja alaosa sileää neuletta. Olin jo hyvää matkaa kainaloiden alapuolella ja sovitusvalmiudessa, kun selvisi että raglanlisäyksiä ja kainalosilmukoita oli aivan liian paljon -> purkutuomio. Uusi yritys ja näytti jo paremmalta… paitsi etten sitten kuitenkaan tykännyt pitsistä takakappaleessa -> purkutuomio. Purin siis ihan pääntien resoriin asti ja aloitin työn lähes kokonaan uudestaan. Pääsin taas hyvän matkaa kainaloiden alapuolelle ja selkä olikin aivan liian leveä. Halusin tyköistuvan neuletakin ja mun notkoselkä kaipaa siis normaalia enemmän sisäänottoja -> purkutuomio.

(Moneen kertaan neulottu ja purettu lanka ei oikein ole edukseen sileässä neuleessa... onneksi pingotus auttaa.)

Se päässä oleva idea ei olekaan aina ihan niin helposti toteutettavissa. Nyt on kyseessä kuitenkin niin mahtava lanka, että projektihan toteutetaan vaikka sitten kiukulla. No ei onneksi. Nyt on työ edistynyt jo ihan kivasti, ensimmäinen hiha on jo valmiina ja toinenkin jo hyvää matkaa yli kyynärpään.

Oma haaste tulee olemaan napit. Tein napinlävet mututuntumalla ja lopullinen määrä on vielä auki, kun en tiedä miten pitkä työstä tulee. Langan väri voi lisäksi aiheuttaa hieman haastetta, koska sininen väri vaihtaa sävyä valaistuksen mukaan. Saan varmaan marssia nappikauppaan neule mukanani ja sovitella mitkä olisivat ne täydelliset napit.

Mutta jos nyt ensin tekisi sen työnkin loppuun :)

ORAVA

A-linjainen tunika tytölle neulotaan ylhäältä alas, pääosin suljettuna neuleena. Intarsiana toteutetun kuvan ajan työ muutetaan tasoneuleeksi ja pörröinen häntä silmukoidaan jälkeenpäin.

Koot 90, 100, 110, 120, 130, 140 ja 150 cm. Lanka on fingering paksuista (wpi 16) ja neulotaan 2,5 mm puikoilla.

Orava, the finish word for squirrel, is a tunic for girls with an a-line hem.

The tunic is knitted from top down and mostly in the round, but during the picture, which is worked in intarsia, the work is knitted back and forth. The furry tail on the picture is duplicated afterwards.

Sizes 90, 100, 110, 120, 130, 140 and 150 cm. Knitted in fingering weight yarn (wpi 16) and with 2,5 mm needles.

Kulisseissa tapahtuu

Pukin pajalla ryhdyttiin hommiin jo aikaisin syksyllä ja kohta on viimeiset lahjukset viimeistelty.

Viimeisimpänä olen työstänyt karvalankaa:

 Aivan hirveää materiaalia… mutta sillä saa kivaa efektiä, kunhan ei käytä liikaa.

Tarkempaa selvitystä joulun hys, hys -neuleista tulee kunhan Pukki on hoitanut velvollisuutensa.

Kulisseissa on käyty myös Tampereen messuilla, josta löytyi kaikkea kivaa:

Ja kuitenkin jäi vielä paljon bongaamatta. Messujen jälkeen on muiden blogeista löytynyt lisää kivaa, joka on multa mennyt ihan ohi.

Pari viikkoa taakse päin oli myös vuorossa Turun neulojien perinteinen neuleristeily:

 Mua jaksaa huvittaa tuo valokehä tarvikepöydällä :)

Kunhan saan rästihommat pois alta ja muut omat projektit taas ajan tasalle, niin paneudun tähän kirjaan:

Ekalla silmäilyllä Annan kirja vaikuttaa juuri siltä mikä mun kotikirjastosta on vielä puuttunut.