Sukka-Finlandiaa

Reilu kolme vuotta taaksepäin järjestettiinn ekan kerran Sukka-Finlandia ja minäkin olin huumassa mukana kilpailemassa. Tai siis heti alkuun totesin etten pysty kilpailemaan neulenopeudesta, kun en osaa noudattaa ohjeita… Säveltelin ohjeita ja malleja jonkin verran oman näköisiksi, mutta tein kuin teinkin kaikki julkaistut mallit.

Täältä blogin puoleltakin löytyy raporttia ainakin seuraavista malleista: mysteerisukka ”Veitsenheittäjä Ilari”, lämmittelysukka ”Keväälläkerran”, etappi 1 ”In Memoriam”, etappi 2 ”Kuvastin” ja etappi 3 ”AndanteFestivo”.

Jostain syystä ilman blogiraporttia jäivät etapit 4, 5 ja 6… (Silloin tietysti opiskelin samalla työn ohessa Visuaalista markkinointiviestintää ja vuoden vaihteen jälkeen vaihdettiin isompi vaihde silmään niin, että valmistuin etuajassa.) Toki neuloin myös  nekin sukat ja niistä tähän nyt vielä pikaraportoinnit:

Etappi 4:n ohjeena oli ”Hellunen”

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön adelheid (@adelheiddesign) jakama julkaisu

Mun modaukset on koottu Ravelryn projektisivulle.

 

Etappi 5: ohjeena oli ”Trapetsitaiteilija Annika” ja tämä oli mun lemppari!

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön adelheid (@adelheiddesign) jakama julkaisu

Modaukset löytyvät Ravelryn projektisivulta.

 

Viimeinen eli etappi 6: ohjeena oli ”Onnenmaa”

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön adelheid (@adelheiddesign) jakama julkaisu

Ja modaukset taas Ravelryn projektisivulta.

 

Tämän jälkeen Sukka-Finlandia ei ole jostain syystä mahtunut mun aikatauluihin eli multa on jäänyt pari vuotta välistä. Mutta tänä vuonna olin taas mukana, mutta vähän toisella tavalla… nimittäin suunnittelijana!

Marraskuussa 2020 paljastettiin seuraavan kisan suunnittelijat ja siellähän se minunkin kuva komeilee Sukka-Finlandian blogissa. Helmikuussa oli mun etappi ja ohjeena ”Kaaso nro 1” (Ravelry linkki), josta juuri julkaistiin Sukka-Finlandan blogissa kiva kooste. Se kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa!

Kiva kokemus, joka on poikinut taas vaihteeksi mun päähän vaikka mitä ideoita ;)

Adelante

Sukka-Finalndian 3. etapin sukissa oli ihania palmikoita! Jostain syystä varren palmikoita katkoi yhtäkkiä kirjoneule, johon oli sekoitettu vielä helmiäkin... niin ei mun juttu. Eli omiksi sävellyshommiksi taas meni.

Pistin koko homman niinkin päälaelleen, että neuloin sukat varpaista varteen. Aloitin siis koko homman piirtämällä palmikkokaavion uusiksi niin, että kärjen palmikot eivät rikkoutuisi:

Aloitin sukat 8-aloituksella ja neuloin ensin c-kaavion 6 reunimmaisilla silmukoilla palmikkoa sopivan pätkän, jonka reunoista poimin silmukat kärjen ylä- ja alapuolelle. Oman kaaviomuokkauksen jälkeen posotin menemään c-kaaviolla.

Kantapäähän sovelsin 2. etapin sukan kantapäätä. Kantalapussa toistin c-kaavion kerrosta, jolla varsi jatkuisi kavennusten jälkeen.

Varressa jatkoin c-kaaviolla, jätin kirjoneuleen helmineen pois välistä ja jatkoin a-kaaviolla. Päättelin Tubular BO:lla, joka toimi kiitettävästi vaikka pohjalla ei ollutkaan 1x1 joustinta.

Lankana mulla oli meleerattu harmaa Wendy Roam, joka juoksevuus on noin fingering vahvuinen. Tikuttelin optimistisesti 2 mm puikoilla, kun ajattelin että palmikot vetäisivät neulosta hieman kasaan... No ei tarpeeksi, koska näistä tuli omaan jalkaan ihan liian leveät. Menivät jo äidille. Omaan jalkaan olisi pitänyt tehdä sillä lapsen koon silmukkamäärällä.

Näistä tuli ihan näppärät käyttösukat:

Sitten taas säveltämään seuraavan etapin sukkia :D

Säihky kuvastin

Sukkafinlandian toisen etapin sukissa ei estetiikka ihan istunut mun silmään... eikä mun mielestä käytännössäkään oikein toimi: paksuhko sukkalanka pitsisukissa on paitsi kömpelö käyttää, niin myös kömpelön näköiset. Eli meni mun osalta modaushommiksi.

Olin salaa toivonut että suositellulle Tukuwool Sock -langalle olisi suunniteltu jotkin palmikkoihanuudet ja olin jopa "kakuttanutkin" jo langan valmiiksi. Mallin julkaisun jälkeen sain kuitenkin sukeltaa lankapiirongin laatikoihin ja sieltä löytyi juuri täydellinen lanka pitsisukkiin. Ja mun käsialalle! Vuosi takaperin ostin Tampereen kässämessuilta Puffalan Sukka-puffa säihky -lankaa värissä Pink Lady ja se on odottanut ihan selkeästi juuri tätä ajankohtaa (tänä vuonna ostamani Nomparelli-Puffa tullee siis käyttöön aikaisintaan vuoden päästä). Jotta pääsin ohjeen tiheyteen, sain ottaa käyttöön 1,5 mm puikot.

Tekniset modaukset:

• egyptiläinen kärki
• pitsin a- ja b-kaaviot ainoastaan sukan ulkosyrjään
• kiilalisäykset joka 2. krs ja ohjetta vähemmän
• kantapääsileää neuletta (mulla kuluu sukat puhki pääasiassa isovarpaan kärjestä ja kantapään alta eli ne kohdat kaipaisivat "vahvistusta", ei kantapään takaosa kuten ohjeessa)
• varressa a-kaavion toisella puolella myös b-kaavio, mutta peilikuvana (jätin c-kaavion pois)
• päättely Tubular BO:lla

Näistä tuli kunnon juhlasukat:

Lisää kuvia yksityiskohdista Instassa!

Muistojen Tonttupolkka

Sukkafinlandian ensimmäinen etappi starttasi itsenäisyyspäivänä ja mikä herkku ohje sieltä paljastuikaan!

TiiQ:n In Memoriam sukka ohjeineen on niin täydellinen kuin mun mittapuulla vain on mahdollista! Siinä vaiheessa kun mulla ei ole tarvetta säveltää mallia "paremmaksi" ja ohje saa mut, tapoihin pinttyneen jäärän, opettelemaan pari uutta tekniikkaa (Tubular CO kahdella erivärisellä langalla ja pitkien langanjuoksujen nostaminen seuraavalla kerroksella), ei homma voi enää paremmaksi muuttua.

Tosin viimeistelyssä homma sitten meni vähän plörinäksi, kun pingotuksessa lankadominanssi hävisi kokonaan ja kuvissa värit sekoittuvat keskenään... mutta itse matka oli yhtä nautintoa!

Seuraavaa ohjetta odotellessa vielä kuvat kirjoneuleista sekä työn oikealta että nurjalta puolelta, ennen viimeistelyä:

Koska olen löysäilijä, niin tikuttelin sukat 2 mm puikoilla ja langat ovat harmaa Wendy Roam ja Puffalan Sukka Puffa värissä Tonttupolkka.

Lämmittelysukka

Sukka-Finlandian makustelupalat jatkuivat lämppäreillä: Keväällä kerran -sukilla. Jotka itse kyllä ristin Syystalvella kerran -sukiksi, koska kevättä saa kyllä vielä odottaa aika pitkän aikaa.

Lämppärit ei puhuttelut mua ensin pitkään aikaan yhtään. Mutta tuossa parisen viikkoa takaperin iski inspiraatio miten modata malli enemmän oman näköiseksi, kun nämä kaksi lankaa olivat joutuneet sukkalankalaatikossa vieretysten:

Lai-la-lai Yarnzin Shell Sock ja Lana Gatton Perlata d'Australia ilmoittivat haluavansa kimppaan juuri tähän malliin.

En tietenkään taaskaan noudattanut ohjetta, vaan rupesin säveltelemään jo silmukoiden luonnissa... Loin silmukat jämälangalla ja taka-ajatuksena oli myöhemmin purkaa väliaikainen aloitus ja päätellä sukan suu Tubular Bind Offilla. Mutta eihän sekään suunnitelma pitänyt. Tästä lisää myöhemmin.

Ensimmäisen kaavion selätyksen jälkeen pistin langat neulekävyille:

Ja jatkoin sukan neulomista intarsiana:

Palmikon välit siis samalla valkoisella kuin sukan suun pitsineule ja itse palmikot vihreällä. Ja neulominen tapahtui nurinkurin: neuloin työn nurja puoli ulospäin eli neuloin oikean puolen kerroksen aina sisäsyrjältä. Neulekäpyjen pitäminen järjestyksessä oli näinkin haastavaa puuhaa. Neulekävyt siellä varren sisällä hommasta ei olisi tullut mitään :D

Kantalapun tein vielä intarsiana, mutta kantalapun ja sen jälkeen sekä kiilat että pohja kokonaan vihreällä:

Kärjen palmikoita piti taas vähän säveltää, että intarsia toimi loppuun asti:

Ja sit uusi suunnitelma varteen: purin pois sen väliaikaisen aloituksen, joka näytti aika kivalta ja neuloin tilalle kerroksen oikeaa vihreällä langalla ja päättelin Jeny's Suprisingly Stretchy Bind Offilla.

Ihan ok sukat tuli:

Tosin mun jalkaan liian löysät, vaikka ohjeesta poiketen käytin sekä fingering että light fingering vahvuista lankaa ja 2 mm puikkoja...

Mysteerisukka

Puikkomaisteri tarjoili Sukka-Finlandialle pientä esimaistelua mysteeriohjeen muodossa. Veitsenheittäjä Ilarille omistettu sukkamalli oli varsin kutkuttava. Omaan tyyliini en tietenkään osannut noudattaa ohjetta sanatarkasti, vaan tein sukkaparin pienillä teknisillä modauksilla.

Pakko myöntää etten halunnut ruveta ihan summamutikassa neulomaan mitä sattuu ja odotin että muut innokkaammat neulojat julkaisivat kuvia vihjeiden mukaan neulotuista kappaleista. Vasta kolmannen vihjeen jälkeen, kun pystyin jo hieman päättelemään minkä näköiset sukat olisi tulossa, loin silmukat ja pistin puikot viuhumaan. Nähtyäni millainen sukka olisi tulossa, tein omiin sukkiini seuraavat modaukset:

•     neuloin 1-osan lapun reunasilmukat sileänä neuleena, jotta sain reunasilmukat poimittua siistimmin

•     1-osan lopussa en katkaissutkaan lankaa vikan silmukan kohdalla, vaan jatkoin samalla langalla poimien silmukat lapun kaikista reunoista valmiiksi (onnistuu siistimmin virkkuukoukulla ja langalla, jotka sitten siirrän puikolle)

•     en edelleenkään katkaissut lankaa, vaan jatkoin samoin tein neulomaan 2-osaa
•     2-osan yhdistin silmukoimalla vastakkaisen puolen jo poimittuihin reunasilmukoihin -> nyt joustaa saman verran joka suuntaan ja pääteltäviä langanpäitä on vain 4,

•     koska jätin päättelylangan pätkän niin pitkäksi, että se riitti vielä kärjen neulomiseen

Tämän jälkeen noudatin jopa välillä suht kiltisti ohjetta!

(Ohjeesta poiketen neuloin kantapään merkin jämälangalla, enkä kontrastilangalla...)

Ja sävelsin taas vasta viimeisessä vihjeessä:

•     varren raidoissa neuloin korostelangan krs:n nurjaa niin, että varresta löytyisi samaa kolmiulotteisuutta kuin jalkaterän päällä
•     päättelin Tubular Bind Offilla -> ehdottomasti parhaaksi toteamani päättely 1x1-joustinneuleelle: kaunis reuna, sopivan napakka ja kuitenkin erittäin joustava.

Tykkään mallista hurjasti. Varsinkin siitä, että pystyin modaamaan omilla tekniikkamieltymyksillä ilman että sukan ulkonäkö juurikaan muuttui, koska tuli niin mun näköiset sukat!

Neuloin sukat light fingering vahvuisesta langasta 1,5 mm puikoilla ja täytyy myöntää etten itse välitä juurikaan paksummista villasukista. Muiden valmistuneita sukkia katsellessani silmiini pistää varsinkin ne, mun mittapuun mukaan, superpaksusta langasta neulotut sukat, jotka näyttävät patalapuilta... ja tuli mieleen, että ovatkohan muut mitanneet 1. vihjeen kappaleensa venyttämättä? Ja sen takia sukista tullut niin valtavat? Itse ainakin mittasin venytettynä, koska sellaisena sukka on jalassakin.

Nämä on jo kovassa käytössä :

Sukka-Finlandia

Vuoden vaihteen kovin neule-juttu tulee olemaan Sukka-Finlandia! Leikkimielinen sukkien neulomiskisa, jossa saa myös kilpailla tosissaan.  - Omasta mielestäni pääpointti on kuitenkin hyväntekeväisyys: osallistumismaksut menevät Suomen Punaisen Ristin kriisityöhön.

Sukka-Finlandian kotisivut löytyvät täältä. Sieltä löytyy enemmän infoa mistä on kyse, osallistumisohjeet ja linkit itse kilpailualueelle. Facebook-sivut vuorostaan löydät täältä. Insta-tili on täällä.

Ensimmäiset ohjeet on jo julkaistu, vaikka kisa ei ole vielä virallisesti edes alkanut! Mysteerisukkien ohje julkaistiin vihje kerrallaan (näistä teen kohta oman postauksen) ja Lämmittelysukan ohje kokonaisuudessaan tämän viikon alussa. Mutta vielä ehtii mukaan osallistumaan sukkakarkeloihin, itse kisa alkaa vasta itsenäisyyspäivänä!

Lapaskirja

Täällä on ollut hiljaisenpuoleista pidemmän aikaa kun olen todennut Instan helpommaksi kanavaksi käyttää työn alla olevien projektien makustelulle. Yksi kuva todellakin kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ainakin tällaiselle visuaaliselle ihmiselle, joka ei tykkää rustata romaaneja saati lukea niitä.

Mutta nyt on enemmän kuin hyvä syy katkaista blogihiljaisuus, koska...  Wuhuu, mä sain monen muun bloggaajan kera kutsun Puikkomaisterin uusimman kirjan julkkareihin. Ja mikäs sen parempi syy omistaa kokonainen päivä Helsinki-visiitille!

Julkkarit pidettiin todella symppiksellä Nikolai II laivalla (joka ei kyllä vetänyt vertoja Turun jokilaivoille ;D). Kirjan julkkareille paikka oli aivan loistava: viihtyisä, rento ja juuri sopivan kotoisa neulekirjalle! "Pönötysbileet" eivät olisi saaneet porukkaa rentoutumaan niin nopeasti... eli kaivamaan kamerat/puhelimet esiin ja räpsimään kuvia kirjasta, tarjoilusta, juhlakalusta ja höpisemään niitä näitä myös kirjan ja neuleiden ulkopuolelta samalla kun puikot kilkattivat.

Sattui vielä muuten sellainen pieni ylimääräinen ohjelmaan kuulumaton sivujuoni, kun sähköt olivat pettäneet jokusen tunnin ennen julkkareiden alkua, että kokkihan tyhjensi ruokavarastosta pilalle meneviä aineksia ja loihti niistä meille herkkuja!

Ja nyt multa puuttuu edustava kuva itse Puikkomaisterista, koska mun joka ikisessä kuvassa Tiinalla on suu käynnissä ja ilmeet sen mukaiset... Tää on yleensä myös mun oma bravuuri; kamera(t) vangitsee mun kaikkein oudoimmait ilmeet ja naaman vääntelyt vaikka en oikeasti ilmehdi!

Mua kiinnostaa aina taustatarinat siitä miten jotkin aisat ovat lähteneet liikkeelle, syntyneet ja kasvaneet lopulliseen muotoonsa. Niimpä oli mielenkiintoista kuulla itse maisterin suusta miten Sukkakirjasta päädyttiin Lapaskirjaan ja miten matka edelleen jatkuu kohti seuraavia seikkailuja. Sillä tarina jatkuu vielä!

Hankin Puikkomaisterin Sukkakirjan vajaa vuosi sitten Tampereen Kässämessuilta, mutten ole edelleenkään neulonut sieltä ainuttakaan sukkaa. Valmiit ohjeet ei vaan oo mun juttu... mutta hankin alati kasvavaan käsityökirjastooni koko ajan lisää kirjoja, koska ne ovat inspiroivia! Puikkomaisterin Lapaskirja on taas myös erittäin inspiroiva! Enkä todellakaan lupaa neulovani yhtään mitään valmiista ohjeesta, mutta jaksan ihailla upeita kuvia ja värikkäitä neuleita loputtomasti. - Ihastuin erityisesti Sanski-kämmekkäisiin! Ei ollenkaan mun väriset, mutta jugend-henkinen kirjoneulekuvio on kertakaikkisen upea ja saa mun aivot käymään täysillä kierroksilla :D

Olen jo pidemmän aikaa ulkoistanut sukkieni neulomisen äidille, niin voin itse keskittyä villatakkeihin ja -paitoihin. Lapasten kanssa yritin samaa temppua, mutta äiti kaivelikin jostain varastojen uumenista kasan valmiita lapasia... Nyt taidan kuitenkin yrittää uudemman kerran kera Puikkomaisterin Lapaskirjan ;)

Kaikki kirjan mallit löytyvät muuten Ravelrystä!

Tykkään siitä että kirjan tyyli on sama kuin Sukkakirjassa; kaikki mallit löytyvät jo heti kirjan alussa pieninä kuvakkeina, kirjassa ei ole niitä iänikuisia "näin neulot perussilmukoita" ohjeita kuvineen ja Puikkomaisteri on ihanan lyhyt ja ytimekäs sanoissaan. Lapaskirja jatkaa myös Sukkakirjan linjaa pienellä taustarinalla kullekin mallille, mikä tekee jokaisesta mallista tosi persoonallisen. Ja ihan parasta on ohjeiden "tähti-järjestelmä"! Sen sijaan että tähdet kuvaisivat kunkin ohjeen vaikeusastetta, Puikkomaisteri puhuu kärsivällisyystasosta. Mitä enemmän tähtiä ohjeen kohdalta löytyy, sitä enemmän kärsivällisyyttä neulojalta vaaditaan! Loistavaa!

Kiitos Tiinalle mukavasta illasta! Sain taas kerran lisää inspiraatiota omiin projekteihin! Kiitos myös kanssabloggaajille, löysin taas kivan kasan uusia blogeja seurattavaksi :)

Edit: muita julkkariraportteja löytyy mm. Hupsistarallaasta, Lankahelvetistä ja Ihan kaikki kotona -blogissa.- Suomalaisilla neule-/käsityöblogeilla on kyllä niin mahtavia nimiä!

Loppusilaus, osa 1

Viimeistelykeiju on todella kiireinen veitikka ja käy aivan liian harvoin kylässä. Mulla on keijun hommaa helpottamassa loistavia apuvälineitä: plokkeja, pingotusalustoja, -rautoja, T-neuloja, nuppineuloja, rättiä ja silitysrautaa.

Hätähousulle sopivin pikaviimeistely on työn pingottaminen ja höyryttäminen märän rätin läpi. Näin viimeistelty työ ”palautuu” kuitenkin paljon nopeammin kuin hieman enemmän vaivaa vaativa kastelu. Kastellessa en kuitenkaan pese työtä, vaan upotan pesuvatiin ja annan veden hetken imeytyä kuituihin kunnolla, puristan ylimääräiset vedet pois ensin ihan käsin ja sitten vielä rullaan työn pyyhkeen sisään ja yleensä ”hypin” pyyhkeen päällä kylppärin lattialla, jotta viimeisetkin ylimääräiset vedet imeytyvät pyyhkeeseen. Märän työn pingotan pyyhkeellä peitetylle alustalle ja annan kuivua rauhassa vähintään vuorokauden, useimmiten parikin vuorokautta.

Pikkutöille, sukille ja lapasille mulla on olemassa ihan omat plokit Succaplokilta. Tallessa on kuitenkin edelleen myös omatekoiset lapasten pingottimet ennen ”plokkiaikaa”, pahvista leikatut ja muovipussilla päällystetyt:

Plokkien käyttö on helppoa ja nopeaa: plokki työn sisään, märkä rätti päällä ja näytetään nopeasti silitysrautaa tai kastellaan työ ja tungetaan plokki märän työn sisään ja annetaan kummankin version kuivua rauhassa ennen kuin poistetaan plokki työn sisältä. Mulla pienet työt jää yleensä silityslaudan päälle odottelemaan kuivumista… siinä harvemmin ovat tiellä, mutta oikeastaan ihan mikä vaan tasainen alusta käy.
Suuremmille töille pingotusalustan virkaa toimittaa parit ilmoitustaulut, jotka isi on mulle hamstrannut jostain. Kolmea eri kokoista taulua yhdistelemällä saa tarvittaessa hieman suuremmankin alustan, johon T-neuloilla ja nuppineuloilla onnistuu isonkin työn pingotus. Ja ihan ehdottomia apuvälineitä, joita ilman en enää tulisi toimeen, ovat pingotusraudat Villavyyhdistä. Erittäin käteviä varsinkin kun pitää pingottaa kokonaisia paitoja/mekkoja/takkeja, jotka on neulottu saumattomina:

Viimeistely tuntuu olevan aikaa vievää puuhaa, mutta yllättävän nopeasti työn saa kuitenkin loppujen lopuksi tehtyä. Se on se aloittaminen, joka on vaikeinta :) Ja ero on huikea viimeistelemättömän ja viimeistellyn neuleen välillä: neulepinnan saa tasoitettua ja käsialan pienet epätasaisuudet häipyvät. Varsinkin jos on joutunut purkamaan työtä ja neulonut uusiksi ”kiharaa” lankaa, niin viimeistelyllä saa korjattua ”rosoisen” jäljen.

TESTINEULOJA, NIIN MIKÄ?

Testineuloja, tuo suunnittelijan korvaamaton apulainen! Testineuloja koeneuloo ohjeen ennen sen varsinaista julkaisua. Hyvä testineuloja tekee kiperiä kysymyksiä mm. ohjeen loogisuudesta ja löytää sekä lasku- että kirjoitusvirheet. Yhden testineulojan ei tietenkään voi olettaa löytävän kaikki virheet, minkä takia onkin hyvä olla monta neulojaa koeneulomassa ohjetta. Esim. sarjotussa ohjeessa ihannetilanne olisikin että jokainen koko neulottaisiin ainakin parin testaajan toimesta.

Välillä huutelen täällä blogissakin testineulojien perään, kun sekä oma projekti että siitä rustattu ohje kaipaa koeajoa. Mitä mä sitten odotan testineulojalta?

• Kommunikointi tapahtuu sähköisesti (s-postilla, Ravelryssä yksityisellä viestillä tai mahdollisesti joskus jopa huhuilua testineulonnan omassa keskusteluketjussa). Myös ohje toimitetaan sähköisesti PDF-tiedostona.
• Vaikka mulla ei ole sen kummempia tiukkoja aikatauluja, niin odotan kuitenkin että pienemmät työt ehtisi testaamaan 1-2 kk:ssa, suuremmat 3-4 kk:ssa ja todella suuritöiset 5-6 kk:ssa. Ymmärrän tietysti että neulojilla on muutakin elämää. Aina voi myös sattua ja tapahtua kaikenlaista mikä estää työn loppuun saattamisen ja tästä olisi tietysti kiva saada tietää (ei tietenkään tarvitse selostaa sen enempää syitä, kunhan kertoo ettei just nyt ole mahdollista sitten kuitenkaan testineuloa loppuun asti).
• Perustekniikat hallussa: oikeat ja nurjat silmukat, lisäykset, kavennukset, luonti ja päättely jne. Mutta myös ohjeessa tarvittavat erikoisemmat tekniikat kannattaa hallita pääpiirteittäin. En kirjoita ohjeita täysin vasta-alkajille. Jos mallissa käytetään esim. palmikoita, niin palmikonkiertojen olisi syytä olla tuttu tekniikka, tai intarsian, kirjoneuleen, pitsin jne.
• Koetilkku on se tärkein lähtökohta! Eli ohjeenmukaisella langalla (käytän harvemmin mitään tiettyä lankaa, vaan kerron langan vahvuuden juoksevuutena: esim. fingering vahvuinen lanka, jonka juoksevuus on n. 400-420m/100g) ohjeen mukaisen tiheyden löytyminen! Koska silmukkamäärät on laskettu nimenomaan ohjeessa mainitulla tiheydellä.
• Pitääkö silmukkamäärät paikkaansa? Muotoilujen: useiden lisäysten ja kavennusten jälkeen silmukkamäärien pitäisi olla oikein. Tää on tarkkaa hommaa, koska virheitä sattuu kummallekin osapuolelle… Mutta varsinkin ne mun virheet olis hyvä saada pois ohjeesta!
• Kun eteen sattuu virhe, niin mielellään mahdollisimman nopeasti yhteydenottoa  jotta saadaan virhe korjattua pois!

Muuta kivaa, muttei pakollista:

• Musta on kiva seurata testineulonnan etenemistä. Osa testineulojista pistää jopa kuvallista raporttia työn etenemisestä ja varmistavat näin myös että ovat itse oikeilla jäljillä.
• Tällä hetkellä muutamalla testineulonnallani on omat keskusteluketjut Ravelryssä, joissa kaikki testaajat pystyvät mun lisäkseni seuraamaan ”reaaliaikaisesti” myös muiden neulojien töiden edistymistä ja keskustelemaan virheistä, ongelmista, vinkeistä, lankavalinnoista, käsialaeroista jne.

Mitä testineuloja tästä saa?

• Pääsee neulomaan uuden mallin ennen muita!
• Pääsee vaikuttamaan mm. ohjeen selkeyteen ja muokkaamiseen.
• Saa lopullisen, korjatun, ohjeen itselleen! – Kunhan on ensin neulonut testineuleen. Vaikka olisin jo julkaissut ohjeen, muiden testaajien palautteiden perusteella tehdyin korjauksin, lähetän lopullisen ohjeen vasta kun testineuloja on saattanut oman työnsä loppuun. Ts. testineulojaksi lupautumalla ei kannata kärkkyä ilmaista ohjetta tekemättä mitään sen eteen…
• Multa ISOT KIITOKSET! :)

Kertakaikkisen mahtava neulevuosi!

Vaikka muun elämän kohdalla kuluneen vuoden olisi voinut pikakelata eteenpäin tai vaikka hypätä kokonaan yli, niin neulevuotena tää on ollut yksi parhaista!

Olen opetellut mulle uusia tekniikoita, kuten parsimisen, intarsian, uusia luomis- ja päättelytekniikoita... ja varmaan muutakin, mitä ei just nyt tuu mieleen...

Sain sotkettua neuleet myös sisusteluun! :D

Uskaltauduin Knit’n’Tag tapahtumaan kertomaan neulebloggailusta ja -suunnittelusta vieraiden ihmisten eteen! Hui! Onneksi joukossa ei lopulta tainnut olla montaa täysin vierasta ihmistä :)

Vuoden mittaan olen tietysti aina mahdollisuuksien mukaan osallistunut muihinkin neuletapahtumiin, miitteihin, KIPpailuun, messuille ja jo perinteeksi syntyneelle neuleristeilylle – ja pakko kehua, että Turun neulojat on mitä mahtavinta seuraa!

Sain vihdoin aikaiseksi oman kaupan Ravelryyn!

Ja nyt viimeisimpänä, eikä todellakaan vähäisimpänä: multa löytyy ohje Ullan 2014 kalenterista, jolla juhlistetaan 10-vuotista taivalta!

Ei siis yhtään hassumpi neulevuosi. Ja ensi vuodeksi onkin jo suunnitteilla suuruudenhulluja tavoitteita teemalla 14 in 2014!

Kulisseissa tapahtuu

Pukin pajalla ryhdyttiin hommiin jo aikaisin syksyllä ja kohta on viimeiset lahjukset viimeistelty.

Viimeisimpänä olen työstänyt karvalankaa:

 Aivan hirveää materiaalia… mutta sillä saa kivaa efektiä, kunhan ei käytä liikaa.

Tarkempaa selvitystä joulun hys, hys -neuleista tulee kunhan Pukki on hoitanut velvollisuutensa.

Kulisseissa on käyty myös Tampereen messuilla, josta löytyi kaikkea kivaa:

Ja kuitenkin jäi vielä paljon bongaamatta. Messujen jälkeen on muiden blogeista löytynyt lisää kivaa, joka on multa mennyt ihan ohi.

Pari viikkoa taakse päin oli myös vuorossa Turun neulojien perinteinen neuleristeily:

 Mua jaksaa huvittaa tuo valokehä tarvikepöydällä :)

Kunhan saan rästihommat pois alta ja muut omat projektit taas ajan tasalle, niin paneudun tähän kirjaan:

Ekalla silmäilyllä Annan kirja vaikuttaa juuri siltä mikä mun kotikirjastosta on vielä puuttunut.