Muistojen Tonttupolkka

Sukkafinlandian ensimmäinen etappi starttasi itsenäisyyspäivänä ja mikä herkku ohje sieltä paljastuikaan!

TiiQ:n In Memoriam sukka ohjeineen on niin täydellinen kuin mun mittapuulla vain on mahdollista! Siinä vaiheessa kun mulla ei ole tarvetta säveltää mallia "paremmaksi" ja ohje saa mut, tapoihin pinttyneen jäärän, opettelemaan pari uutta tekniikkaa (Tubular CO kahdella erivärisellä langalla ja pitkien langanjuoksujen nostaminen seuraavalla kerroksella), ei homma voi enää paremmaksi muuttua.

Tosin viimeistelyssä homma sitten meni vähän plörinäksi, kun pingotuksessa lankadominanssi hävisi kokonaan ja kuvissa värit sekoittuvat keskenään... mutta itse matka oli yhtä nautintoa!

Seuraavaa ohjetta odotellessa vielä kuvat kirjoneuleista sekä työn oikealta että nurjalta puolelta, ennen viimeistelyä:

Koska olen löysäilijä, niin tikuttelin sukat 2 mm puikoilla ja langat ovat harmaa Wendy Roam ja Puffalan Sukka Puffa värissä Tonttupolkka.

Sukka-Finlandia

Vuoden vaihteen kovin neule-juttu tulee olemaan Sukka-Finlandia! Leikkimielinen sukkien neulomiskisa, jossa saa myös kilpailla tosissaan.  - Omasta mielestäni pääpointti on kuitenkin hyväntekeväisyys: osallistumismaksut menevät Suomen Punaisen Ristin kriisityöhön.

Sukka-Finlandian kotisivut löytyvät täältä. Sieltä löytyy enemmän infoa mistä on kyse, osallistumisohjeet ja linkit itse kilpailualueelle. Facebook-sivut vuorostaan löydät täältä. Insta-tili on täällä.

Ensimmäiset ohjeet on jo julkaistu, vaikka kisa ei ole vielä virallisesti edes alkanut! Mysteerisukkien ohje julkaistiin vihje kerrallaan (näistä teen kohta oman postauksen) ja Lämmittelysukan ohje kokonaisuudessaan tämän viikon alussa. Mutta vielä ehtii mukaan osallistumaan sukkakarkeloihin, itse kisa alkaa vasta itsenäisyyspäivänä!

Tukuwoolin lumoissa

Tuossa keväällä tuli kauhu-uutinen jotta Tukuwool lopettaa... eli Tukuwool loppuu maailmasta! Ja mä olin just vasta päässyt sen totaalisen lumoon. Eli hamstrasin hulluna lankaa varastoon niin kauan kuin sitä sai vielä käsiinsä! - Ja sit heti kohta tuli ilouutisia: Titityy jatkaa Tukuwoolin tarinaa! Jee!

Ihan hulluna olen kyllä nyt kokokevään ja kesän Tukuwoolia neulonut kerta sitä varastosta löytyy, eikä enää tarvii säilöä kun sitä saa vielä lisää. Ja ihan kakona olenkin 100% villaa kesäkuumalla tikutellut... 70% mun hamstraamasta Tukuwoolista on nyt villatakkeina ja -paitana! Oho hups, taisi homma vähän karata käsistä :D

Ja sittenhän tuli vielä lisää ilouutisia Titityyltä: Tukuwoolin värikartta kasvoi monella värillä. Viikolla kävin Helsingin reissulla Snurressa kääntymässä ja siellä näin ekaa kertaa livenä uudet värit...  upeita! Kajoa olen jo koneen ruudulta haaveillut hommaavani ja livenähän se onkin vielä upeampi! Eli kassillinen lankaahan lähti mun mukaan:

Lapaskirja

Täällä on ollut hiljaisenpuoleista pidemmän aikaa kun olen todennut Instan helpommaksi kanavaksi käyttää työn alla olevien projektien makustelulle. Yksi kuva todellakin kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ainakin tällaiselle visuaaliselle ihmiselle, joka ei tykkää rustata romaaneja saati lukea niitä.

Mutta nyt on enemmän kuin hyvä syy katkaista blogihiljaisuus, koska...  Wuhuu, mä sain monen muun bloggaajan kera kutsun Puikkomaisterin uusimman kirjan julkkareihin. Ja mikäs sen parempi syy omistaa kokonainen päivä Helsinki-visiitille!

Julkkarit pidettiin todella symppiksellä Nikolai II laivalla (joka ei kyllä vetänyt vertoja Turun jokilaivoille ;D). Kirjan julkkareille paikka oli aivan loistava: viihtyisä, rento ja juuri sopivan kotoisa neulekirjalle! "Pönötysbileet" eivät olisi saaneet porukkaa rentoutumaan niin nopeasti... eli kaivamaan kamerat/puhelimet esiin ja räpsimään kuvia kirjasta, tarjoilusta, juhlakalusta ja höpisemään niitä näitä myös kirjan ja neuleiden ulkopuolelta samalla kun puikot kilkattivat.

Sattui vielä muuten sellainen pieni ylimääräinen ohjelmaan kuulumaton sivujuoni, kun sähköt olivat pettäneet jokusen tunnin ennen julkkareiden alkua, että kokkihan tyhjensi ruokavarastosta pilalle meneviä aineksia ja loihti niistä meille herkkuja!

Ja nyt multa puuttuu edustava kuva itse Puikkomaisterista, koska mun joka ikisessä kuvassa Tiinalla on suu käynnissä ja ilmeet sen mukaiset... Tää on yleensä myös mun oma bravuuri; kamera(t) vangitsee mun kaikkein oudoimmait ilmeet ja naaman vääntelyt vaikka en oikeasti ilmehdi!

Mua kiinnostaa aina taustatarinat siitä miten jotkin aisat ovat lähteneet liikkeelle, syntyneet ja kasvaneet lopulliseen muotoonsa. Niimpä oli mielenkiintoista kuulla itse maisterin suusta miten Sukkakirjasta päädyttiin Lapaskirjaan ja miten matka edelleen jatkuu kohti seuraavia seikkailuja. Sillä tarina jatkuu vielä!

Hankin Puikkomaisterin Sukkakirjan vajaa vuosi sitten Tampereen Kässämessuilta, mutten ole edelleenkään neulonut sieltä ainuttakaan sukkaa. Valmiit ohjeet ei vaan oo mun juttu... mutta hankin alati kasvavaan käsityökirjastooni koko ajan lisää kirjoja, koska ne ovat inspiroivia! Puikkomaisterin Lapaskirja on taas myös erittäin inspiroiva! Enkä todellakaan lupaa neulovani yhtään mitään valmiista ohjeesta, mutta jaksan ihailla upeita kuvia ja värikkäitä neuleita loputtomasti. - Ihastuin erityisesti Sanski-kämmekkäisiin! Ei ollenkaan mun väriset, mutta jugend-henkinen kirjoneulekuvio on kertakaikkisen upea ja saa mun aivot käymään täysillä kierroksilla :D

Olen jo pidemmän aikaa ulkoistanut sukkieni neulomisen äidille, niin voin itse keskittyä villatakkeihin ja -paitoihin. Lapasten kanssa yritin samaa temppua, mutta äiti kaivelikin jostain varastojen uumenista kasan valmiita lapasia... Nyt taidan kuitenkin yrittää uudemman kerran kera Puikkomaisterin Lapaskirjan ;)

Kaikki kirjan mallit löytyvät muuten Ravelrystä!

Tykkään siitä että kirjan tyyli on sama kuin Sukkakirjassa; kaikki mallit löytyvät jo heti kirjan alussa pieninä kuvakkeina, kirjassa ei ole niitä iänikuisia "näin neulot perussilmukoita" ohjeita kuvineen ja Puikkomaisteri on ihanan lyhyt ja ytimekäs sanoissaan. Lapaskirja jatkaa myös Sukkakirjan linjaa pienellä taustarinalla kullekin mallille, mikä tekee jokaisesta mallista tosi persoonallisen. Ja ihan parasta on ohjeiden "tähti-järjestelmä"! Sen sijaan että tähdet kuvaisivat kunkin ohjeen vaikeusastetta, Puikkomaisteri puhuu kärsivällisyystasosta. Mitä enemmän tähtiä ohjeen kohdalta löytyy, sitä enemmän kärsivällisyyttä neulojalta vaaditaan! Loistavaa!

Kiitos Tiinalle mukavasta illasta! Sain taas kerran lisää inspiraatiota omiin projekteihin! Kiitos myös kanssabloggaajille, löysin taas kivan kasan uusia blogeja seurattavaksi :)

Edit: muita julkkariraportteja löytyy mm. Hupsistarallaasta, Lankahelvetistä ja Ihan kaikki kotona -blogissa.- Suomalaisilla neule-/käsityöblogeilla on kyllä niin mahtavia nimiä!

Styling Ruusa Cardigan

Even if Ruusa Cardigan has a folkloric feel and could be associated with traditional folk costumes it can be styled and worn with modern (maybe even fashionable ;D) clothes and accessories:

My brown version is at its best with the only two dresses with yellow in my closet.

And the grey one… apparently it can be matched with anything:

So far my absolute favorite though is pairing it with jeans. Plain and simple, yet stylish :)

You can buy your own Ruusa Cardigan pattern for 6 € by simply clicking this button -> 

#Finnderful = Finnish + wonderful

#Finnderful talkoista, osallistumisesta ja sanan levittämisestä löydät lisää tietoa täältä. Muistathan osallistuessasi kirjoittaa myös jollain muulla kielellä kuin suomeksi niin, että sana oikeasti kiirii myös Suomen rajojen ulkopuolelle :)

Finland is a pretty damn competent nation with highly skilled and talented people. Unfortunately the world outside our borders doesn’t know about it enough… yet… So I’m doing my bit by promoting some of my favorite Finnish designs, products and producers who I know have their whole production process done within our country and therefore are absolutely 100% Finnish.

In the order I have got familiar with these design brands:

1 Succaplokki

My collection of Succaplokki knitting accessories, well almost all of it… some things are in use or lurking somewhere in my apartment. This is a brand that every serious knitter should already know about! And if for some reason don’t know it yet, go here and get mesmerized!

My absolute favorites that I use all the time are Silmuccaruutu – Gauge Checker, Wippi –WPI-tool and Renculat stitch markers that were collaboration with Aleksi, man behind the brand, and especially designed for my pattern writing purposes, but they are also great to have when working with my patterns. – I have actually bought more of Succaplokki accessories than I own since they are just the best gifts for knitting friends!

2 Nouseva Myrsky

In picture also my Akustiina pattern

5 €

One of my absolutely favourite and most used jewelry is Musta puu necklace that is made of recycled bicycle inner tube by Nouseva Myrsky. The necklace isn’t any more in production, but Liisa Tuimala, woman behind the brand, has since designed and released a new similar necklace as her signature jewelry.

You don’t want to miss this shop full of wonderful designs made in recycled materials. – Oh and by the way, my Hulda Jacket is in the newest promo pictures ;)

3 Arctips wool felt Lappish boots – Töysä shoe factory

Arctips are a mix of tradition and modern thinking. The design is based on the traditional Lappish boots but they are made in thick felted wool. They are not just very hip and stylish but also unbelievably comfortable. And sooo warm! The only footwear I can think of that will keep my toes warm during our coldest wintertime when it can be below -25 C degrees (-13 F) outside. I’ve worn my Arctips in about -20 C (-4 F) but also when it’s only 0 C (32 F) and slush outside… and the boots have kept my feet warm and dry!

Get your own pair of these magnificent boots here!

4 Tukuwool Fingering from Tukuwool

Love at first touch! And even deeper love when working with the yarn for my Ruusa Cardigan pattern:

6 €

Tukuwool is a Finnish company producing Finnish yarn from 100% Finnish wool that is spun and dyed in Finland. Check out Tukuwool online shop here!

5 Tomppa the Gay Matryoshka from Susannan Työhuone

I have a hand printed cleaning cloth with Tomppa the Gay Matryoshka that is made by Finnish Susannan Työhuone. I’m a bit ashamed to admit that I haven’t used my cloth yet… it is so stylish just hanging beside my kitchen sink and I can’t bear the thought of making it dirty! I might have to get me another one from here, so I can use one for cleaning and just admire the other one :)

You can find more Tomppa products over here and don’t forget to follow him on Instagram and Facebook!

___

Worth mentionin are also some fantastic indie dyers: Knitlob's Lair, Handu, Hopeasäie and InayaCreations whose yarns I’ve knitted with a great satisfaction and am more than happy to recommend.

To find some more fantastic Finnish design around the social media searh for tag  #Finnderful - And yes, my patterns are also 100% Finnish ;D

Ruusa Girl Cardigan

Pienempi versio Ruusa neuletakista. Malli on edelleen vyötärömittainen neuletakki kirjoneulekaarrokkeella, jossa ruusut puhkeavat hiljalleen kukkaan. Työ neulotaan ylhäältä alas täysin saumattomasti, jolloin sovittaminen työn edetessä on helpompaa ja samalla voi säätää hihojen ja helman pituutta. Esim. todella hoikalle lapselle voi valita koon vartalon ympäryksen mukaan, mutta neuloa vartalon ja hihat pituuden mukaan.

Kirjoneule toteutetaan pääasiassa tasoneuleena ja pääntie muotoillaan lyhennetyin kerroksin samaan aikaan kirjoneuleen kanssa. Paikoitellen kirjoneuleessa käytetään samaan aikaa kolmea eri väriä. – Myös Ruusa tytön neuletakki ohje sisältää vinkkejä miten toteuttaa kirjoneule siististi.

KOKO: 100 – 110 – 120 – 130 – 140 – 150 cm

VALMIIN TYÖN MITAT: vartalon ympärys 63 – 67 – 70 – 75 – 78 – 82 cm

LANKA: TukuwoolFingering tai vastaava fingering vahvuinen lanka, jonka juoksevuus on n. 400 m/100 g (wpi 14)
LANGAN KULUTUS: pääväriä n. 330 – 430 – 550 – 710 – 925 – 1200 m, 1. kuvioväriä n. 110 – 120 – 130 – 140 – 150 – 160 m ja 2. kuvioväriä n. 35 – 40 – 45 – 50 – 60 – 70 m
PUIKOT: 2,5 ja 3 mm pyöröpuikot, tai käsialan mukaan
TIHEYS: 10 x 10 cm = 24 s ja 34 krs
VAIKEUSLUOKITUS: edistynyt
TEKNIIKAT: lyhennetyt kerrokset, kirjoneule tasona, kaavio, intarsia, väliaikainen virkkausaloitus

HINTA: 6€ 

This is a smaller version of Ruusa Cardigan. Still a cropped cardigan with a circular yoke where the roses start to blossom. Cardigan is worked top down without any seams that enable trying the work on along the way and adjusting sleeve and hem length. E.g. for a really slim child you can choose the size according to bust circumference and do the sleeve and body length according to height.

Rose and leaf motif that is works mainly flat includes using three different colours at the same time and the neckline is shaped with short rows while working the motif. – This pattern includes also tips on how to keep the stranded part neat.

SIZES: 100 – 110 – 120 – 130 – 140 – 150 cm (40 – 44 – 48 – 52 – 56 – 60”) – height of the child
FINISHED MEASUREMENTS: bust 63 – 67 – 70 – 75 – 78 – 82 cm (25 – 27 – 28 – 30 – 31 – 33”)
YARN WEIGHT: fingering (14 wpi)

RECOMMENDED YARN: Tukuwool Fingering
MATERIALS: MC about 330 – 430 – 550 – 710 – 925 – 1200 m (360 – 470 – 600 – 780 – 1010 – 1315 yd), CC1 about 110 – 120 – 130 – 140 – 150 – 160 m (120 – 130 – 145 – 165 – 185 – 210 yd) and CC2 about 35 – 40 – 45 – 50 – 60 – 70 m (40 – 45 – 50 – 55 – 65 – 80 yd)

NEEDLES: 2.5 and 3 mm (US 1.5 and 2.5) or a size to obtain gauge
GAUGE: 10 x 10 cm = 24 sts and 34 rows
SKILL LEVEL: advanced
TECHNIQUES: short rows, stranded knitting flat, chart, intarsia, Provisional Crochet CO

PRICE: 6€ 

Tubulaaria

Neuloin tuossa alkukesästä Byzantium topin testineuleena Irina Anikeevalle ja opin samalla jotain mulle uutta: Tubular Bind Offin. Ihastuin tekniikkaan ja opettelin saman tien myös Long Tail Tubular Cast Onin (Mulla ei siis ole mitään tietoa tekniikoiden mahdollisista suomenkielisistä nimistä, saa vinkata!), joka ei antanutkaan ihan samanlaista lopputulosta… Ero ei ole iso, mutta päättelynä reunasta tulee hieman napakampi / In the beginning of summer I test knitted Byzantium top for Irina Anikeeva and learned something new: Tubular Bind Off. I fell in love with the new technique and learned right away also Long Tail Tubular Cast On that didn’t give quite the same result… The difference isn’t big, but with bind off the edge is a bit snugger:

Kuvassa on nyt kaksi eri kokoista pipoa päällekkäin eli ero ei ihan noin suuri ole :D Päällimmäisessä reuna vetää kuitenkin hieman enemmän sisäänpäin. Sormilla hipeltäessä eron huomaa kuitenkin heti.

Opeteltuani nämä uudet tekniikat, en varmaan vähään aikaan muita käytäkään 1 o, 1 n -joustinneuleessa!

There’s two different size beanies in the picture so the diverse isn’t quite that big :D The edge off beanie on the top pulls a bit inward. With your fingers though you can feel the difference immediately.

After learning these new techniques I won’t be using for a while any others for 1x1 rib!

Ai niin, kuva vielä Byzantiumista / and a picture of Byzantium top:

Twirly

Twirly was inspired by InayaCreations gradient yarns and was a small and fast project I did in just a few days. I was so desperate need of getting something finished from my needles between all of my time consuming big cardigan projects. This beanies trick is the twirl that is formed with lifted stitches that goes around the whole beanie. The twirl makes knitting in otherwise a basic beanie a bit more interesting.

I’ve made my example pieces in colours Grayscale and Grapes of Wrath. In the Grayscale version I’ve started the main colour from the dark end of the skein and the contrasting from the light end of the skein. And in the Grapes of Wrath I’ve started the main colour from the pink end of the skein and the contrasting colour from the gray end of the skein.

SIZES: XXS – XS – S – M – L – XL

FINISHED MEASUREMENTS: head circumference 42/48 – 46/50 – 50/54 – 54/58 – 58/62 – 62/66 cm (16.5/19 – 18/20 – 20/21.5 – 21.5/23 – 23/24.5 – 24.5/26”)
YARN: Inaya Evolution Sport Sock (260g/100m) or similar sport weight (12 wpi) gradient yarn
NEEDLES: 2.5 and 3 mm (US 1.5 and 2.5) or a size to obtain gauge
GAUGE: 10 x 10 cm = 24 sts and 32 rows
SKILL LEVEL: intermediate
TECHNIQUES: Provisional CO/Tubular BO or Tubular Long Tail CO, slipped sts

MATERIALS: MC about 71 – 78 – 86 – 95 – 105 – 116 m (78 – 85 – 94 – 104 – 115 – 127 yd) and CC about 40 – 43 – 47 – 52 – 58 – 64 m (44 – 47 – 52 – 56 – 64 – 70 yd)

PRICE: 3€

Wanted: testers for Ruusa Girl

Ruusa-projekti kasvoi! Tai pieneni, ihan miten sen haluaa tulkita. Sarjoin neuletakin myös lapsille:

Nyt olisikin Ravelryn FPT-ryhmässä haussa testineulojia lasten versiolle. Kokoja löytyy 100-150 cm. Enemmän täällä ja ryhmät säännöt löytyvät täältä.

I've graded Ruusa Cardigan aslo to smaller children sizes and I'm now looking for test knitters in Ravelrys FPT-group here. Group rules can be found here.

Wanted: testers!

Nyt olis haussa testineulojia Ruusa neuletakille RavelrynFPT:ssä (linkki suoraan mun ohjeeseen). Tästä linkistä lisää ryhmän säännöistä.

Looking for test knitters for Ruusa Cardigan at Ralvelrys FPT group. More about group rules here.

Ruusa työn alla

Yhden valmistuneen tuotteen takana voi olla monta inspiraation lähdettä. Itse prosessi siksi valmiiksi tuotteeksi ei ole ihan tuosta vaan rykäisty ja kyhätty kasaan, koska lasken valmiiksi tuotteeksi sen ohjeen.

Ruusaan sain idean monesta eri paikasta, jotka sitten pikkuhiljaa nivoutuivat kasaan mun päässä neuletakiksi. Idean eka poikanen oli Puikkomaisterin mysteerisukat, joiden ruusukuviot ihastuttivat. Seuraava lähde oli Tukuwoolin Facebook-haaste: minkä mallin neuloisit merkin langoista ja mistä väristä? Ihana värimaailma kutkutteli aivonystyröitäni ja rupesin hahmottelemaan kirjoneuletta… ja sinnehän hypähti mukaan nuo ruusukuviot. Itse lankaa piti jo käydä paijaamassa lankaliikkeessä ja päätös tuli tehtyä: tästä langasta pitää ehdottomasti tehdä ruusuinen kirjoneule.

Seuraavaksi surffailin netistä onko ”mun idea” jo toteutettu? En ainakaan löytänyt mitään lähellekään päässäni pyörivää kuvaa, vaikka kivoja kirjoneuleita kukkakuvioilla löytyikin. Sellaista mun näköistä ei tullut vastaan eli tämä idea piti ehdottomasti toteuttaa: lyhyt villatakki pyöreällä kaarrokkeella, jossa ruusut puhkeavat hiljalleen kukkaan.

Mulla ei ole hirveästi kokemusta pyöreistä kaarrokkeista eli pieni opiskelun paikka oli tarpeen: kotikirjastosta hyvä tekniikkakirja käteen sekä valmiiden ohjeiden tutkimista, mallitilkkuilua ja silmukoiden laskemista, näiden yhdistäminen kokotaulukoihin, sarjominen useampaan kokoon… ja kaiken tämän sovittaminen kirjoneulekaavioon. Kirjoneuletta varten etsin netistä ristipistotöitä ruusuista, joiden pohjalta kyhäsin kasaan neljä erilaista kuviota. Kaaviot tuhersin ruutupaperille, korjailin ja merkkailin useampaan kertaan kun kuvio ei sopinut silmukkamääriin ja tuhersin uuden version puhtaalle paperille ennen kuin loin silmukat puikolle.

Eka versio neuletakista syntyy varastolangoista; ylijäämää yhdestä äidin projektista, jota olen itse asiassa käyttänyt jo aikaisemminkin toiseen projektiin (riittoisaa lankaa), ylijäämää kahdesta omasta projektista (jälleen riittoisaa lankaa) sekä kasvivärjättyä vuosikertapurkulankaa. Iskin ensin varastolankojen kimppuun, kun en varmasti tiedä paljonko tarvitsen Tukuwoolin Fingering lankaa. Eli teen ensin proton, josta saan tarvittavan lankamäärän ja vasta sen jälkeen tilaan sen varsinaisen langan.

Proton aikana kirjoitan tarkemman ohjeen raakileen sekä korjailen edelleen kirjoneulekaaviota. Vasta neulottaessa huomaa ettei kuvio toimikaan neuleena ihan yhtä hyvin kuin mun ruksit ruutupaperilla eli tiedossa on vielä kaavion viilausta.

Hetki sitten projekti näytti tältä (tämähän on jo taas edistynyt kuvan ottamisen jälkeen):

Kuvassa yli puolet jäljellä vielä neuletyöstä, mukaan lukien vielä uudet kaaviot helmaan ja hihansuihin. Puhumattakaan vielä kaikista niistä eri työvaiheista jotka pitää tehdä ennen kuin itse ohje on julkaisuvalmis: proto valmiiksi -> tarvittavan lankamäärän laskeminen ja materiaalin tilaus -> ohjeen oikoluku ja tekninen editointi -> testineulonta -> takin neulominen varsinaisesta langasta sekä viimeistely -> tuotekuvaus -> testineulonnan palautteiden käsittely ja ohjeen viimeistely -> ohjeen layout. Ja sitten vasta pääsen julkaisemaan valmiin tuotteen: Ruusa neuletakin -ohjeen.

Ruusa under work

One finished item can have several sources for inspiration. And the whole process from idea to a finished object isn’t that quick either. Especially when I consider a pattern being the finished product.

My idea for Ruusa came from several sources that slowly united in my head to a cardigan. I got my first impulse from mystery socks by Puikkomaisteri; I got smitten by the really pretty rose pattern. The next source was a Facebook challenge/raffle: which pattern would you like to make from Tukuwool Fingering yarn and in witch colour? The lovely color scheme tickled my brain and I just had to start drafting stranded knitting motifs… and the roses jumped along. I had to go to a LYS and stroke the yarn… and the decision was done: I have to make a rosy stranded knit from this yarn.

My next step was surfing online and searching if “my idea” was already executed? I didn’t find anything even close to what I had in my mind, even though there are already nice flowery patterns. But there isn’t a one that looks like me, so I definitely have to fulfill it: cropped cardigan with circular yoke where the roses start to blossom.

I don’t have that much experience with circular yokes so a little study was in order: a good technique book from my home library as well as studying existing patterns, swatching and counting stitches, combining calculations to size charts and grading… and adapting all of this to a chart of stranded knit. For the flower motifs I searched some cross-stitch patterns for roses and based on them I drew four different patterns. I scrawled rose charts on squared paper, retouched and tinkered several times since the pattern didn’t fit the stitch count.

The first version of the cardigan I’m making from stash yarns; leftovers from both mums and mine previous projects as well as natural dyed recycled vintage yarn. I’ll do the first version from stash yarns since I’m not so sure of how much I’ll need of the actual yarn.

While working with the first version of the cardigan I’ll be writing up the pattern and adjusting the chart even more. Only after casting on and working with the chart I’ve come to realize that the pattern doesn’t work in knitting as good as it did on the paper.

A while ago the project looked like this (I’ve made more progress after taking the picture):

Huldan takki maailmalla...

... no ei kyllä "naapuripitäjää" pidemmällä ihan konkreettisesti, mutta sähköisesti kyllä kaikille saatavilla!

Huldan takkihan on julkaistu Ullassa jo 2011 ja ohje on siis saatavilla ilmaiseksi täällä. Oma versioni on ollut erittäin kovassa käytössä.

Tuossa tammikuun lopussa lähti laatikollinen neuleita postin mukana Nousevan Myrskyn kuvauksiin! Huldan takki myös ja se on päätynyt useampaankin kuvaan! Todella upeita kuvia ja mielettömän hienoja koruja pääsee ihailemaan ja shoppailemaan täältä. Kuvausten kulissien taakse pääsee kurkkaamaan tästä blogipostauksesta. Sieltä löytyy mm. kiva videoklippi kuvauksista.

My Hulda Jacket went for a little trip... and ended up on several beautiful product pictures for Nouseva Myrsky! Pictures and wonderful jewlery can be found here!

English pattern for Hulda jacket is available in my Ravelry shop, here.

Loppusilaus, osa 1

Viimeistelykeiju on todella kiireinen veitikka ja käy aivan liian harvoin kylässä. Mulla on keijun hommaa helpottamassa loistavia apuvälineitä: plokkeja, pingotusalustoja, -rautoja, T-neuloja, nuppineuloja, rättiä ja silitysrautaa.

Hätähousulle sopivin pikaviimeistely on työn pingottaminen ja höyryttäminen märän rätin läpi. Näin viimeistelty työ ”palautuu” kuitenkin paljon nopeammin kuin hieman enemmän vaivaa vaativa kastelu. Kastellessa en kuitenkaan pese työtä, vaan upotan pesuvatiin ja annan veden hetken imeytyä kuituihin kunnolla, puristan ylimääräiset vedet pois ensin ihan käsin ja sitten vielä rullaan työn pyyhkeen sisään ja yleensä ”hypin” pyyhkeen päällä kylppärin lattialla, jotta viimeisetkin ylimääräiset vedet imeytyvät pyyhkeeseen. Märän työn pingotan pyyhkeellä peitetylle alustalle ja annan kuivua rauhassa vähintään vuorokauden, useimmiten parikin vuorokautta.

Pikkutöille, sukille ja lapasille mulla on olemassa ihan omat plokit Succaplokilta. Tallessa on kuitenkin edelleen myös omatekoiset lapasten pingottimet ennen ”plokkiaikaa”, pahvista leikatut ja muovipussilla päällystetyt:

Plokkien käyttö on helppoa ja nopeaa: plokki työn sisään, märkä rätti päällä ja näytetään nopeasti silitysrautaa tai kastellaan työ ja tungetaan plokki märän työn sisään ja annetaan kummankin version kuivua rauhassa ennen kuin poistetaan plokki työn sisältä. Mulla pienet työt jää yleensä silityslaudan päälle odottelemaan kuivumista… siinä harvemmin ovat tiellä, mutta oikeastaan ihan mikä vaan tasainen alusta käy.
Suuremmille töille pingotusalustan virkaa toimittaa parit ilmoitustaulut, jotka isi on mulle hamstrannut jostain. Kolmea eri kokoista taulua yhdistelemällä saa tarvittaessa hieman suuremmankin alustan, johon T-neuloilla ja nuppineuloilla onnistuu isonkin työn pingotus. Ja ihan ehdottomia apuvälineitä, joita ilman en enää tulisi toimeen, ovat pingotusraudat Villavyyhdistä. Erittäin käteviä varsinkin kun pitää pingottaa kokonaisia paitoja/mekkoja/takkeja, jotka on neulottu saumattomina:

Viimeistely tuntuu olevan aikaa vievää puuhaa, mutta yllättävän nopeasti työn saa kuitenkin loppujen lopuksi tehtyä. Se on se aloittaminen, joka on vaikeinta :) Ja ero on huikea viimeistelemättömän ja viimeistellyn neuleen välillä: neulepinnan saa tasoitettua ja käsialan pienet epätasaisuudet häipyvät. Varsinkin jos on joutunut purkamaan työtä ja neulonut uusiksi ”kiharaa” lankaa, niin viimeistelyllä saa korjattua ”rosoisen” jäljen.

PIENTEN NEULEIDEN YKSITYISKOHTIA

Lasten neuleet ovat ihanan nopeita projekteja. Niin kauan kuin ne tosiaan on pieniä projekteja… Siinä vaiheessa kun pituus alkaa huudella yli 120-130 cm, niin sitä neulottavaakin tuntuu olevan melkein yhtä paljon kuin aikuistenkin neuleissa. Ja mähän tarkoitan siis lähinnä näitä isompia töitä; paitoja ja takkeja.

Neulojan näkökulmasta on tietysti kivempaa tehdä työtä, jossa tapahtuu koko ajan jotain. Tämä yleensä tarkoittaa sitä, että pitsiä, palmikkoa tai kirjoneuletta on kivempi vääntää kuin sileää ja yksiväristä. Mutta eihän pieni lapsi osaa arvostaa sitä monimutkaista kuviota! Lasta kiinnostaa enemmän onko paita kivan värinen tai onko siinä jokin kiva yksityiskohta: ”juju”. – Henkilökohtaisesti tykkään vääntää lasten neuleet myös sileänä, jolloin tuntuu että ne valmistuvat tavallistakin nopeammin. Olen myös siirtynyt neulomaan pienet neuleet lähes kokonaan fingering vahvuisesta langasta, koska niistä tulee sopivan ohuet pukea ulkovaatteiden alle.

Sileän neuleen ei tarvitse tarkoittaa tylsää, vaan työssä voi leikkiä väreillä raidoittaen tai intarsialla. Sileään työhön on myös helpompi sommitella se jokin ”juju”, mikä on näköjään sen pienen ihmisen mielestä kuitenkin se kaikkein tärkein juttu :D


Knitting for children is quick. Well at least when they’re still small… After reaching 120-130 cm the sweaters and cardigans have almost as much work as the adult sizes.

From a knitters perspective it’s more fun to knit something rich like lace, cables or fair isle. Something else than just plain stockinette. But a small children doesn’t appreciate a complex pattern, they are more interested in a nice colour or if there is a fun or cool detail. – Personally I like knitting most of children’s clothes in stockinette and they seem to be completed even quicker than normally. I’ve also started to make almost all the small clothes in fingering weight since they are nicely thin to have under outdoor clothing.

Stockinette doesn’t necessarily mean boring ‘cause you can play with the colours using striping or intarsia. On a stockinette surface it’s also easier to compose the details that are the most important things in children’s eyes :D

Sen ”jujun” ei tarvitse todellakaan olla mikään ihmeellinen juttu! Muutama esimerkki mun töistä / The details don’t need to be anything miraculous! Some examples from my knits:

Huovasta applikaatiot raitojen päällä sekä silmiinpistävät napit / Appliqués of thin felt and conspicuous buttons:
 

Efektilangoista saa kehiteltyä vaikka mitä / You can develop almost anything from effect yarns:

Uusimpaan lastenpaitaan askartelin kangasmerkin farkujen nahkamerkin päälle ja ompelin paidan helmaan nappien värisellä langalla / For the newest pullover I sewed a fabric patch on a leather patch, that was ripped from old jeans, and sewed it to the hem in the same colour as the buttons:

Kaikki yllä olevien esimerkkien materiaalit ovat joko kierrätettyjä tai hyötykäytettyjä eli sen ”jujun” ei tarvitse parhaimmillaan edes maksaa mitään! – Huopapalat olivat ylijäämää askarteluprojektista ja pinkit napit puretusta neuletakista, efektilangat sain kanssaneulojan jämävarastosta ja pöllö on vapaavirkattu jämälangoista, kangas- ja nahkamerkki ovat vanhoista vaatteista ratkottu ja punaiset napit äidin perintönappikätköstä.

24.5.2014

Mun kaapeissa ja komeroissa on menossa kevätsiivous! Kaverin kanssa ollaan lauantaina Kupittaan puistossa siivoussaaliin kera. (Kannattaa tsekata myös muiden myyntipaikat kartalta, on Kupittaalle tulossa aika kasa myyjiä :D)

Todellisen suursiivouksen jälkeen myyntiin on tulossa rekillinen naistenvaatteita!

Pääasiassa näytösvaatteita eli noin puolet on iltapukua/juhlaa ja suurin osa max 10,- Löytyy myös ihan perusvaatetta ja asustetta. Muotinäytösvaatteiden koot n. 36, mutta seassa myös puuvillaisia kesämekkoja kokoskaalalla 36-46

sekä mm. jakkuja ja jakkupukuja noin koossa 42-44

+ räsymattoja - Tarkempaa raporttia tulevasta myyntikuormasta löytyy TÄSTÄ

Mun vierestä löytyy lasten leluja, pelejä sekä lastenvaatteita noin koossa 98-110 cm.

Aloitamme heti aamulla klo 9.00 eli jos halajaa esim. iltapukuja ja korsetteja kympillä tai kesämekkoja vitosella, niin kannattaa olla ajoissa paikalla ;D