Knit'n'tag kirjastossa osa I

Tuossa vähän yli viikko takaperin olin pääkirjastossa kertomassa neulebloggauksesta ja -suunnittelusta. Kirjastossa oli myös muita nettineulontaan liittyviä esityksiä; Tui kertoi nettineulonnan lukuisista eri mahdollisuuksista ja "succaplokkimies" Aleksi Succaplokista, jotka olivat osa Knit’n’tag tapahtumaa.

Lupailin pistää blogiin mun esityksen ja tässä se tulee:

Vähän tarkemmin vielä ihan kirjallisessa ja kuvallisessa muodossa, ja useammassa erässä:

NEULEBLOGGAUS osa I

Eksyin blogimaailmaan melkein 7 vuotta sitten opiskelujen päätyttyä ja pistin melkein heti oman blogin pystyyn. Sisältö on koko ajan ollut kaikenlaista kädentaitoa, mutta on kieltämättä muuttunut enemmän ja enemmän neulepainotteiseksi. – Kirjoittelen säännöllisen epäsäännöllisesti: silloin kun huvittaa. 

Miksi?

Mulle bloggaus on ”kirjanpitoa” eli lähinnä omien töiden muistiinpanoja, kartoitusta ja arkistointia. Bloggaus on myös harrastuksen jakamista samanhenkisten ihmisten kanssa. Ravelryn ohella pidän myös blogissa kirjaa omista töistä ja ajatuksista mitä niiden aikana ja ympärillä tapahtuu. 

Blogista löytyy esim. kuvakollaaseja vuoden aikana syntyneistä töistä. Kollaaseja eri vuosilta on aina välillä kiva verrata keskenään ja tehdä päätelmiä eroista; onko työt painottuneet suuriin vai pieniin neuleisiin, miten muu elämä on vaikuttanut töihin (paljon stressiä – enemmän neuleita, vähemmän stressiä – enemmän ompeluksia) jne.

Usein kirjaan ylös projektien elämänkaaren ideasta, suunnitelmaan, työn edistymiseen, takaiskut ja lopullisen tuotteen sekä mahdollisesti käyttökokemukset. – Esimerkkinä kerroin harmaasta mekosta, joka jatkui turkoosiksi paidaksi asti. Koska tämä ”tarina” löytyy vanhasta blogista useampana postauksena, niin pistetään tähän tiivistelmä vanhoista blogipostauksista:

Pienoinen kiilto kaipasi jotain jännää pintaa ja luulin jo löytäneeni täydellisen kuvion:

Ja kuviohan on edelleen täydellinen kyseiselle langalle, mutta ei projektille! En saa tuota pintaa sopimaan yhteen raglanlisäysten kanssa!!! Argh! Työstä tuli lyhyttä ja leveetä, ja sitten meni hermot lyhennettyjen kerrosten kanssa. Ja lopulta luovutin. Tältä erää. Aion kyllä vielä jossain vaiheessa taltuttaa tuon mallin sopimaan muuhunkin kuin täysin muodottomiin projekteihin.

Piti löytää uusi pintaneule. Ja heti seuraava idea olikin just tähän projektiin passeli:

Just sopivan yksinkertainen muttei liian tylsä.

---

Tykästyin tuohon venepääntiehen! Varsinkin kun kekkasin miten sen saa siististi toteutettu ylähäältä alas neuloen. Seuraavaan teen kyllä etu- ja takakpl:sta hieman kapeammat... no ainakin mun hartioille on tarpeeksi tilaa ja isommat tissitkin olis mahtuneet ongelmitta :)

Muuta... 3 mm puikot, lanka Phildar Phil Coton 3 aika tarkkaan 470g.

---

Mua jäi rassaamaan alkuperäisen idean pintaneule. Se näytti niin kivalle. Päässäni vääntelin mallia ja mietin miten sen saisi käytännössä toimimaan... lopulta luulin keksineeni ratkaisun ja piti päästä kokeilemaan ihan käytännössä. No ei ihan toiminut niin kuin mun päässä, mutta kekkasin aika nopeasti mikä oli ongelma (edelleenkin): pintaneule syntyy neulotuista ja nostetuista silmukoista, ja osa nostetuista silmukoista nostetaan kahden neulotun krs:n yli eli työ ei etenekään ihan norm vauhtia tai korkeutta. Luulin raglanlisäysten ratkaisun olevan lisäys joka 4. krs, mutta sekään ei ihan toiminut... Työ kasvaa lisäysten avulla leveydestä todella nopeasti eli sitä piti edelleen jarruttaa, vaikka mulla onkin leveät hartiat niin nekin loppuu jossain vaiheessa ja siinä vaiheessa ei sitten kuitenkaan ollut hihoissa tarpeeksi leveyttä. Eli koko työ meni purkuun ja aloitin uudestaan lisäämällä raglansaumoissa etu- ja takakpl:n puolella joka 6. krs ja hihojen puolella joka 2. krs. Nyt toimii!

Niin ja niiden lyhennettyjen krs:n avuksi otin muutamat ylimääräiset silmukkamerkit! Johan helpotti! Ihan niinkin yksinkertainen homma kuin että silmukkamerkin kohdalla alkaa aina se 12 silmukan raportti. Loppujen lopuksi aika helppo pintaneule, mutta saa kyllä seurata silmä kovana että pysyy raportin oikealla krs:lla. Mielessä hoen vuorotellen 1,hop, 2, hop, 3, hop ja 3, hop, 2, hop, 1, hop :D

---

Turkoosi missio sai purkutuomion. Pääsin jo näin pitkälle:

Nuken päällä ei näy niin hyvin, mutta työ oli todella tönkkö ja epämukava päällä. Tuo mallineule on vaan niin tönkköä… tai sitten sitä pitäisi tikutella pehmeämmällä langalla ja suuremmilla puikoilla. Tiiviiseen pintaan ja suht joustamattomaan puuvillaan ei ainakaan sovellu.

Turkoosille langalle löytyi kuitenkin heti seuraava kohde: pitsineule. Paita samalla rakenteella kuin tuo alkuperäinen idea, mutta mallineuleeksi valitsin pitsineuleen uusimmasta Käsitöö-lehdestä. Ihastuin lehdessä olleeseen tulppaanipitsiin! Mutta miksi tehdä jotain helposti ja noudattaa valmista ohjetta, kun sen voi tehdä vaikeasti oman pään mukaan?! Pitsineulekaavio piti säveltää kokonaan uusiksi, koska työ etenee ylhäältä alas ja pitsineule oli tehty alhaalta ylös neulottavaksi ja ihan niin helpolla ei päässyt että olisi vaan kääntänyt kaavion nurin niskoin :D

---

Ei toiminut ylösalaisin tulppaanit käytännössä niin kuin mun pää halus... Tikuttelen sitten kuitenkin paidan "normaalisti" alhaalta ylös:

Menin jo sekaisin kuinka moneen kertaan jouduin purkamaan ja uudelleen tikuttelemaan nuo olkapäät... mutta nyt olen vihdoin tyytyväinen pääntiehen!

Pitsikuvioon ei ollutkaan ihan niin helppo ympätä vyötärölle sisäänottoja, niin ne on tungettu "sivusaumaan" (jos se nyt on mahdollista saumattomassa neuleessa :D) yksinkertaisesti jättämällä yksi kuviokerta pois ja neulomalla tilalle nurjaa jota kaventelin sopivin välein:

Hihat on sekoitus raglania ja istutettua hihaa. Etu- ja takakpl:n puolelta en enää kavennellut kainalomuotoilujen jälkeen ja pääntien muotoilun (simppelit lyhennetyt krs:t etukpl:n ulkoreunoissa ja hihoissa) jälkeen "istutus" samaan tyyliin kuin saksalaisessa kantapäässä.

Netti on täynnä kaikenlaisia mielenkiintoisia kilkkeitä, joita voi liittää blogeihin ja saada uusia mielenkiintoisia ja jopa hauskoja näkökulmia neuleharrastukseen: mä olen mm. ihastunut KnitMeteriin, josta pystyy seuraamaan vuoden aikana kertyviä neulemetrejä. Löytyy siis tuolta blogin oikeasta sivupalkista. Tänä vuonna olen näköjään tikutellut jo lähes 4 km ja viime vuonna yli 14,6 km… valmiita töitä! Purkamiset ja uudelleen tikuttelut on sitten ihan toinen asia. Musta on hauska ajatella millaista vauhtia etenisin jos lanka menisi esim. tietä pitkin, ei ole mikään ihan hurja tuntivauhti :D

Bloggailuun kuuluu erittäin isona osana myös muiden blogien seuraaminen. Multa löytyy erikseen luetteloa omasta mielestä mielenkiintoisista ja linkkauksen arvoisista blogeista, heti tuosta oikealta stalkattavat linkistä. – Musta on mahtavaa miten neulebloggaajat jakaa toisilleen mm. materiaali ja ohjekokemuksia, apua ongelmiin, vinkkejä tekniikoista, kirjoista, kaupoista… tää on aika informatiivinen virtuaalinen yhteisö!

Mun bloggailun myötä on myös ihan fyysisten kilkkeiden tarve kummasti kasvanut (puhutaan myös hifistelystä ;D): yhtäkkiä kunnon kameran tai useamman, tarve onkin välttämätön (muka – oikeasti kuvailin jo ennestäänkin jonkin verran, mutta bloggaus oli taas yksi hyvä syy uuden kameran hankinnalle :D)

ja jotenkin kummasti myös käsityöaiheinen kotikirjasto kasvaa kirjahyllyä suuremmaksi…

...ja sehän on kasvanut edelleen tuon kuvan ottamisen jälkeen :D Kaikki mun kädentaitoihin liittyvät kirjat pitäisi löytyä tuosta oikealta sivupalkista löytyvästä kirjasto linkistä.

Jatkuu...