Lippaa lipan perään

Ohjeen hiousta...

...hidastavia tekijöitä mm. langan loppuminen kesken (että voikin ärsyttää kun jämälanka, vielä käsin värjätty, loppuu kesken ja joutuu vääntämään aivot uuteen asentoon)...

...ja muu elämä, kun eihän tuollaisen yhden pipon vääntämiseen lopulta mene kuin 2-3 iltaa!

Vielä vähän havainnollistavia kuvia ja ohje lähtee testattavaksi ;)

Koukussa raitoihin

Raidat ovat koukuttavia! Ja työkin tuntuu edistyvän nopeammin raidallisena! Luksuslangat ovat kaikki kiinni työssä:

Välillä menee hermot sotkujen selvittelyyn... mutta kun lopputulos on mahtava, niin pieni hermojen kiristely ei haittaa:

Pienempi raitatyö on tässä välissä valmistunut:

Stripes are addictive! And it feels like the project comes along much faster when striping!

A smaller stripe-project got ready meanwhile.

Edelleen vihreällä linjalla

Mun lankapiirongista löytyy erikseen oma laatikko luksus sukkalangoille. Sieltä löytyy yksittäisiä ihanuuksia, joista ei vaan näytä tulevan sukkia… koska en juuri nyt tarvitse lisää sukkia. Tykkään kuitenkin tehdä suurempia töitä fingering paksuisista langoista ja sain loistavan idean yhdistää useampaa vihreää sävyä yhdessä kaurapuuron kanssa raidoiksi:

Luksuslangoistani uhrasin tähän tulevaan projektiin Laikalankaa, Sukkapuffaa, Väiskiä ja Noroa (linkit Rav stashiin).

I have yarn bureau, that has an own drawer for my luxury sock yarns. There are single lovely yarns, that doesn’t seem to became socks… ‘cause right now I’m not in need of new socks. I do love though to knit bigger projects in fingering and I got an excellent idea to combine several green tones together with oatmeal to stripes.

Vielä kerran / Once more

Vihriä projekti on viimeistelyä vaille valmis. Puuttuu enää pingotus, höyrytys, päättely ja napit. Niin ja tietysti muistiinpanojen tarkistus ennen kuin poistan kaikki merkkihakaneulat.

Yksi yksityiskohta pistää kuitenkin itsellä silmään. Sen voisi tehdä paremminkin. Ja neuleesta tuli niukahko… eli kokonaan uusi versio kokoa suurempana tulossa Pohjan Akasta:

My green project is almost ready. Only finishing left. And re-checking my notes before I remove my safety pin help markings.

There is one detail I’m not so happy with and it could be done neater. The cardigan is also quite tight… so I’m working on a whole new one in Knitlob’s Lairs’ Pohjan Akka, in one bigger size:

Semisolidi lanka sopii tähän pintaneuleeseen täydellisesti! / Semisolid yarn is just perfect for this structured surface!

Yksityiskohta johon en siis ole aivan tyytyväinen on ”sivusaumojen” ruudut:

The detail that I’m not so happy with, are the squares in the “side seams”:

Mun silmä kaipaa tuohon kummiskin sitä yhtä pystyraitaa. / My eye wants one more vertical stripe there.

Takakappaleen notkoselän muotoilut onnistuivat paljon paremmin:

The swayback shaping in the back worked out much better:

Uutta versiota tikutellessa saan samalla tarkistettua ohjeenraakileen;)

Taustalla siis tapahtuu koko ajan vaikka tänne asti ei kaikkea ehdi päivittämään.

And while I’m knitting a new version, I’ll be able to re-check the pattern that’s under construction ;)

WTF?! No eases?!

I don’t use “eases” in my patterns, since I think it’s unnecessary. It’s just like with retail clothes; I think it’s up to the customer to make the decision about how loose or fitted they want the garment to be. If size M is too loose and the customer wants it to be more “hugging”, they’ll choose smaller size, size S. And again if size M is too tight for their taste, they’ll go for one size bigger, size L. – Or this is how it should be! Never choose a garment by the number on the size tag! Do it by the fit! – This is why my patterns have only the chest circumference of the finished garment mentioned: so that he knitters have themselves the option to choose what kind of ease is for their own taste. And since my patterns aren’t necessary made for any particular yarn, the ease depends also a lot on what kind of yarn is used to the garment: cotton doesn’t usually stretch as much as wool for example.

Lets’ take for example my Elly cardigan. I’ve knitted two different sizes: one for myself and one for my mum. For myself I made it in size S, with finished chest circumference of 80 cm -> my real chest circumference is about 78 cm, so the cardigan isn’t that tight on me. Especially since I’ve knitted it in wool blend that is really stretchy: I can stretch the cardigan up to 100 cm round the chest! But that is already way too tight. For my taste, that is. My mums’cardigan I made in size XXL, with the finished chest circumference of 118 cm -> if I remember right, mums’ chest circumference was the same… or maybe 117 cm, but almost the same anyway and it still isn’t too tight because of the quite stretchy yarn in wool blend. If I had graded the pattern for one bigger size, it would have been way too loose on my mum since it was meant to be a fitted cardigan.

I personally don’t like patterns with all kinds of eases. I only need the finished measurements of the garment and can calculate for myself how much ease I need to have for it looking good on me.